Viime viikonloppuna hyppäsi Golden Pearl (Helmi) Ypäjällä lainakuskina toimivan Rosa Mäkelän kanssa hienot esteradat metrissä ja 110cm. Molemmat radat meni 0-0 tuloksella ja sijoittuen luokassa.
Tässä linkki 110cm rataan
http://www.youtube.com/watch?v=tQaDd8UkrTo
Videolta näkee hyvin ponin kapasiteetiin hypyissä jossa on reilusti ilmavaraa.
Helmi on myös äärettömän rehellinen hyppääjä, vaikka se viimeisellä trippelillä joutuikin turhan lähelle niin poni hyvin tsemppasi ja hyppäsi esteen puhtaasti.
Tämän mukavampaa ponia saa todella etsiä, Helmestä löytyy lisää tietoja ponien myyntipuolella.
Mietteitä kilpahevosten ja ponien kasvatuksesta
torstai 8. joulukuuta 2011
keskiviikko 7. joulukuuta 2011
Rarella B
Tänä aamupäivänä saimme valitettavia suru-uutisia Hollannista. Rakas silkkiturpamme Rarella B oli kuollut karsinaansa yön aikana, todennäköisesti tamman sydän oli pettänyt.
Rarella kotoisasti Ella oli todellinen persoona joka oli erinomainen emä varsoileen joita se valitettavasti ehti jättää meille vain kolme.
Ellan menetys on meille valtavan suuri ja sen paikkaa tuskin mikää hevonen tulee koskaan korvaamaan.
Ella ei valitettavasti ehtinyt tekemään meille ainoatakaa tammavarsaa joka olisi voinnut emänsä jalanjälkiä seurata.
Ellan varsoja ovat:
Pin Rock's Black Velvet ori joka on näyttänyt jo erinomaisen periyttäjäkykynsä.
Velvetistä toivomme Ellan suvunjatkajaa.
Pin Rock's Hot Shot ruuna joka tulee tulevaisuudessa uudella omistajallaan näkymään kilparadoilla.
Pin Rock's King of Diamnods ori joka kasvaa ja kehittyy toivon mukaan emänsä veroiseksi hevoseksi. Ori muistuttaa emäänsä hyvin paljon.
maanantai 28. marraskuuta 2011
Hevoskauppa Suomessa
Tämä syksy on ollut varsin erikoista hevoskaupan suhteen.
Se mikä tekee kaupasta erikoisen on se, että hevosia ja poneja kysytään paljon niitä myös käydään katsomassa ja rahaakin on varattuna jopa 20 000-25 000€, mutta päätöksiä ei osata tehdä.
Ostajilla on usein kova halu saada se upeasti liikkuva tai hyppäävä hevonen/poni jolla sitten loppu peleissä on niin paljon liikettä ja kapasiteettia, että asiakas ei kerta kaikkiaan kykene selviytymään edes perusaskellajeista.
Monelle on jo hyvä laukkaisen hevosen selässä pysymisessä ongelmia, saati, että kykenisi hevosen kanssa tekemään laukan vaihdon puhumattakaan piruetista.
Ratsastajat usein myös jäävät puristamaan hevosta ja ratsastuksesta puuttuu ns. rentous.
Sitten on asiakasryhmä aikuiset 40v. ja yli olevat ratsastajat jotka ovat kyllä vuosia ratsastaneet, mutta vähemmän nuorilla hevosilla.
Tällaiset ratsastajat hakevat itselleen nuorta hyvin liikkuvaa hevosta ja tämä jos mikä on mahdoton yhtälö jos puhutaan siis oikeasti hyvin liikkuvista, eteenpäin pyrkivistä hevosista niin kuin esim. meidän Blizz.
Olen pikkuhiljaan tullut sellaiseen tulokseen, että nuoret laatu hevoset sopivat vain nuorille ja notkeille ratsastajille joilla on tasapaino kunnossa. Toki poikkeuksia löytyy vanhemmissa henkilöissä jotka työkseen ratsastavat nuoria hevosia jolloin sitä kokemusta on.
Se mikä mielestäni ratsastajilta puuttuu on nöyryys ja halu oppia, kaiken pitäisi onnistua kuin nappia painaen.
Hyvää asennetta siis kaivataan jos tämä löytyisi niin ratsastaja voisi saavuttaa jossain vaiheessa toivomansa tason ja ratastuskyvyn. Ratsastus on kuitenkin lajina erittäin haastava ja vaatii uskomattoman määrän kärsivällisyyttä ja määrätietoisuutta sekä harjoittelemista ja valmentautumista.
Kun ostaja käy katsomassa hevosta niin katsokaa kuinka se liikkuu omalla ratsastajalla ja jos se mielestänne liikkuu haluamalla tavalla niin silloin voitte ajatella, että tuohon itsekkin pyrin vaikka aikaa se ehkä hieman viekin, kukaa kun ei voi puolestasi ratsastaa...
Niille ratsastajille joilla on vielä tekemistä oman istunnan kanssa antaisin neuvon ostamaan joko helppo liikkeisen suomenhevosen tai ratsastuskoulussa rutinoituneen hevosen jonka kanssa voi turvallisesti ensin opetella ne perusasiat.
Tämän jälkeen voi jo hieman miettiä se kilpahevosen hankkimista ja muistaa, että ratsastuksessa pitää edetä askel kerrallaan.
Lopuksi vielä mietteitä nettiostoksista joka tuntuu olevan tämän hetken villitys.
Ihmiset shoppailevat hevosia niin kuin vaatekappaleita netistä sovittamatta niitä.
Itse en ikinä uskaltaisi ostaa hevosta näkemättä ja kokeilematta sitä ihan livenä.
Monella on ajatuksena se, että kun halvalla saa niin voi tilata ihan mitä tahansa..
Kuitenkin tällä hetkellä on Suomessa myytävänä todella edullisella hinnalla harrastajille sopivia hevosia joiden taustat, ratsastettavuus ja terveys on huomattavasti helpompi tarkistaa.
Näistä nettiostoksien terveydentilasta voin vielä sen verran todeta, että ainakin poni puolella tiedän useita poneja joiden Saksassa tehty terveystarkastus on ollut kaikkea muuta kuin luotettavia. Tänne on tuotu poneja jotka ovat heti ontuneet voimakkaasti ja Suomessa tehdyssä uudessa terveystarkastuksessa on todettu, että poni ei kestä edes harrastekäyttöä.
Tämän hetken taloudellinen tilannekin pitäisi luoda ns. pioneeri henkeä ja pyrkiä ostamaan kotimaassa olevia tai kasvatettuja hevosia näin eurot jäisivät pyörittämään kotimaan taloutta. Itse ainakin omissa hankinnoissa pyrin suosimaan kotimaisia tuotteita.
Se mikä tekee kaupasta erikoisen on se, että hevosia ja poneja kysytään paljon niitä myös käydään katsomassa ja rahaakin on varattuna jopa 20 000-25 000€, mutta päätöksiä ei osata tehdä.
Ostajilla on usein kova halu saada se upeasti liikkuva tai hyppäävä hevonen/poni jolla sitten loppu peleissä on niin paljon liikettä ja kapasiteettia, että asiakas ei kerta kaikkiaan kykene selviytymään edes perusaskellajeista.
Monelle on jo hyvä laukkaisen hevosen selässä pysymisessä ongelmia, saati, että kykenisi hevosen kanssa tekemään laukan vaihdon puhumattakaan piruetista.
Ratsastajat usein myös jäävät puristamaan hevosta ja ratsastuksesta puuttuu ns. rentous.
Sitten on asiakasryhmä aikuiset 40v. ja yli olevat ratsastajat jotka ovat kyllä vuosia ratsastaneet, mutta vähemmän nuorilla hevosilla.
Tällaiset ratsastajat hakevat itselleen nuorta hyvin liikkuvaa hevosta ja tämä jos mikä on mahdoton yhtälö jos puhutaan siis oikeasti hyvin liikkuvista, eteenpäin pyrkivistä hevosista niin kuin esim. meidän Blizz.
Olen pikkuhiljaan tullut sellaiseen tulokseen, että nuoret laatu hevoset sopivat vain nuorille ja notkeille ratsastajille joilla on tasapaino kunnossa. Toki poikkeuksia löytyy vanhemmissa henkilöissä jotka työkseen ratsastavat nuoria hevosia jolloin sitä kokemusta on.
Se mikä mielestäni ratsastajilta puuttuu on nöyryys ja halu oppia, kaiken pitäisi onnistua kuin nappia painaen.
Hyvää asennetta siis kaivataan jos tämä löytyisi niin ratsastaja voisi saavuttaa jossain vaiheessa toivomansa tason ja ratastuskyvyn. Ratsastus on kuitenkin lajina erittäin haastava ja vaatii uskomattoman määrän kärsivällisyyttä ja määrätietoisuutta sekä harjoittelemista ja valmentautumista.
Kun ostaja käy katsomassa hevosta niin katsokaa kuinka se liikkuu omalla ratsastajalla ja jos se mielestänne liikkuu haluamalla tavalla niin silloin voitte ajatella, että tuohon itsekkin pyrin vaikka aikaa se ehkä hieman viekin, kukaa kun ei voi puolestasi ratsastaa...
Niille ratsastajille joilla on vielä tekemistä oman istunnan kanssa antaisin neuvon ostamaan joko helppo liikkeisen suomenhevosen tai ratsastuskoulussa rutinoituneen hevosen jonka kanssa voi turvallisesti ensin opetella ne perusasiat.
Tämän jälkeen voi jo hieman miettiä se kilpahevosen hankkimista ja muistaa, että ratsastuksessa pitää edetä askel kerrallaan.
Lopuksi vielä mietteitä nettiostoksista joka tuntuu olevan tämän hetken villitys.
Ihmiset shoppailevat hevosia niin kuin vaatekappaleita netistä sovittamatta niitä.
Itse en ikinä uskaltaisi ostaa hevosta näkemättä ja kokeilematta sitä ihan livenä.
Monella on ajatuksena se, että kun halvalla saa niin voi tilata ihan mitä tahansa..
Kuitenkin tällä hetkellä on Suomessa myytävänä todella edullisella hinnalla harrastajille sopivia hevosia joiden taustat, ratsastettavuus ja terveys on huomattavasti helpompi tarkistaa.
Näistä nettiostoksien terveydentilasta voin vielä sen verran todeta, että ainakin poni puolella tiedän useita poneja joiden Saksassa tehty terveystarkastus on ollut kaikkea muuta kuin luotettavia. Tänne on tuotu poneja jotka ovat heti ontuneet voimakkaasti ja Suomessa tehdyssä uudessa terveystarkastuksessa on todettu, että poni ei kestä edes harrastekäyttöä.
Tämän hetken taloudellinen tilannekin pitäisi luoda ns. pioneeri henkeä ja pyrkiä ostamaan kotimaassa olevia tai kasvatettuja hevosia näin eurot jäisivät pyörittämään kotimaan taloutta. Itse ainakin omissa hankinnoissa pyrin suosimaan kotimaisia tuotteita.
perjantai 25. marraskuuta 2011
Maajoukkuevalmentajien moraali
Ratsujalostusliiton syyskokouksessa oli Stella Hagelstam sekä Marko Björs kertomassa uudesta klubistaan sinivalkoisin siivin jossa koitetaan edistää FWB hevosten markkinointia.
Kahvitauolla keskusteltiin siitä, että valmentajat välittävät valmennettavilleen hevosia provisioita vastaan. Itse sanoin suoraan Markolle, että minusta ei ole valmennettavaa kohtaan korrektia välittää hevosia.
Miksi sitä en pidä hyvänä asiana on se, että jos valmennettava itse löytää mieleisen hevosen ja sopii kaupat alustavasti ja sitten ottaa mukaan valmentajan joka ei ole saamassa minkäänlaista korvausta myyjältä koska ei ole "löytänyt" tätä hevosta. Jokainen voi miettiä, että suositteleeko valmentaja tällaista hevosta josta ei ole "tienaamassa" provisioita.
Kaikkein pahimpana pidän sitä, että valmentaja myy hevosia ja poneja ja valitsee sitten näitä maajoukkuleireille. Tämähän tarkoittaa sitä, että se joka haluaa saada lapsensa leireille myös ostaa ponit ja hevoset valmentajien kautta.
Valitettavasti valmentajien välittämien hevosten/ponien laatu ei useinkaan vastaa sitä mitä ratsastajat toivoisivat.
Itse olin seuraamassa kouluponien katsastusta ja jäin ihmettelemään, että valmentaja oli välittänyt niinkin huonosti läpiratsastetun ponin valmennettavalleen. Ponilla oli hyvä käynti, mutta valitettavasti ravi ja laukka eivät olleet laadullisesti tavallisista poneista poikkeavaa. Tällaisesta ponista oli viellä maksettu aika korkea hinta joka ei valitettavasti kyllä vastaa ponin laatua.
Kyseinen poni aukoi voimakkaasti suutaan ja suorastaan juoksi ratsastajan alta pois.
Mikä olisi hyvä lääke valmentajien hevosvälitykseen?
Se olisi se, että valmentaja sopii valmennettavansa kanssa korvauksen siitä, että tulee mukaan hevosia valitsemaan näin valmentajalla olisi puhtaat jauhot pussissa eikä valmentajan tarvitse suositella hevosia/poneja ratsastajille jotka oikeasti eivät ole valmennettavalle sopivia.
Jos valmentaja haluaa tehdä hevoskauppaa hän ostakoon hevoset itselleen ja myy ne sitten valmennettavalleen.
Maajoukkuevalmentajan pitäisi mielestäni pysyä erossa hevoskaupoista näin ei tule eturistariitoja leireille ratsukoita valittaessa.
Kahvitauolla keskusteltiin siitä, että valmentajat välittävät valmennettavilleen hevosia provisioita vastaan. Itse sanoin suoraan Markolle, että minusta ei ole valmennettavaa kohtaan korrektia välittää hevosia.
Miksi sitä en pidä hyvänä asiana on se, että jos valmennettava itse löytää mieleisen hevosen ja sopii kaupat alustavasti ja sitten ottaa mukaan valmentajan joka ei ole saamassa minkäänlaista korvausta myyjältä koska ei ole "löytänyt" tätä hevosta. Jokainen voi miettiä, että suositteleeko valmentaja tällaista hevosta josta ei ole "tienaamassa" provisioita.
Kaikkein pahimpana pidän sitä, että valmentaja myy hevosia ja poneja ja valitsee sitten näitä maajoukkuleireille. Tämähän tarkoittaa sitä, että se joka haluaa saada lapsensa leireille myös ostaa ponit ja hevoset valmentajien kautta.
Valitettavasti valmentajien välittämien hevosten/ponien laatu ei useinkaan vastaa sitä mitä ratsastajat toivoisivat.
Itse olin seuraamassa kouluponien katsastusta ja jäin ihmettelemään, että valmentaja oli välittänyt niinkin huonosti läpiratsastetun ponin valmennettavalleen. Ponilla oli hyvä käynti, mutta valitettavasti ravi ja laukka eivät olleet laadullisesti tavallisista poneista poikkeavaa. Tällaisesta ponista oli viellä maksettu aika korkea hinta joka ei valitettavasti kyllä vastaa ponin laatua.
Kyseinen poni aukoi voimakkaasti suutaan ja suorastaan juoksi ratsastajan alta pois.
Mikä olisi hyvä lääke valmentajien hevosvälitykseen?
Se olisi se, että valmentaja sopii valmennettavansa kanssa korvauksen siitä, että tulee mukaan hevosia valitsemaan näin valmentajalla olisi puhtaat jauhot pussissa eikä valmentajan tarvitse suositella hevosia/poneja ratsastajille jotka oikeasti eivät ole valmennettavalle sopivia.
Jos valmentaja haluaa tehdä hevoskauppaa hän ostakoon hevoset itselleen ja myy ne sitten valmennettavalleen.
Maajoukkuevalmentajan pitäisi mielestäni pysyä erossa hevoskaupoista näin ei tule eturistariitoja leireille ratsukoita valittaessa.
perjantai 18. marraskuuta 2011
Yhteystiedot puhelinnumerot
Puhelinoperaattorin vaihdosta johtuen Tiinan numero ei ole käytössä joten soittakaa Iralle 041-5048728 tai Tiinalle kotiin 019-371335.
Sähköpostia voi laittaa: tiina.ristimaki@gmail.com.
Operaattorin vaihdot eivät valitettavasti aina tunnu onnistuvan hetkessä, enkä mielelläni olisi edes vaihtanut, mutta vanhalla operaattorilla oli erittäin huono kattavuus alueellamme josta johtuen yhteyttä oli välillä lähes mahdotonta saada.
Toivottavasti ensiviikolla numeroni toimii muuten soittakaa Iralle tai kotinumeroon.
Sähköpostia voi laittaa: tiina.ristimaki@gmail.com.
Operaattorin vaihdot eivät valitettavasti aina tunnu onnistuvan hetkessä, enkä mielelläni olisi edes vaihtanut, mutta vanhalla operaattorilla oli erittäin huono kattavuus alueellamme josta johtuen yhteyttä oli välillä lähes mahdotonta saada.
Toivottavasti ensiviikolla numeroni toimii muuten soittakaa Iralle tai kotinumeroon.
maanantai 7. marraskuuta 2011
Voiko poni pärjätä avoimissa luokissa
Usein kuulee väitteen, että ponilla ei voi pärjätä hevosia vastaan avoimissa luokissa.
Omasta mielestäni tämä on aivan turha väite josta vähitellen pitäisi päästä eroon.
Omakohtainen kokemus on tältä kaudelta, Iran (25v.) kilpailtua Twisterin (pikkuponi) kanssa avoimissa luokissa helppo A tasolla + FEI:n poniradoilla.
Viimeisin kilpailu oli viikko sitten Lohjalla senioreiden seuramestaruudessa jossa vaihteeksi oli ihan vastustakin osallistujina mm. Maria Wennestrand ja Mia von Shantz hienolla Zalzatimella joka aiemmin kesällä voitti Ypäjällä pidetyn seniori derbyn.
Ira voitti toisen kerran peräkkäin seniorimestaruuden Twisterillä ylivoimaisilla prosenteilla yli 67% Mian ollessa toinen reilulla 63%.
Ira ja Twisteri on kauden aikana voittanut useita avoimialuokkia mm. Ypäjällä senioriderbyn yhteydessä H:A luokan sekä Laakson seurojen välisissä joukkuekisoissa.
Miten tämä on mahdollista?
Se on mahdollista kun poni jolla kilpaillaan on riittävän hyvin koulutettu ja sillä on laadukkaat liikkeet. Kun poni on rakentunut kuin pieni hevonen on tuomareiden helppo myös nähdä liikkeiden laatu ja kokoamisaste.
Saksassahan kilpailee jopa aikuisia ratsastajia poneilla ihan vaativissa luokissa koska heidän poneilla on riittävän laadukas liikemekaniikka jolloin ne on myös helppo kouluttaa pidemmälle mm. laukanvaihdot, piruetit jopa piaffit ja passaget voidaan näille opettaa.
USA:ssa on kuulemma nyt suurta muotia hankkia pienille aikuisille hyvin koulutettuja kouluponeja ratsuiksi, olisikohan tässä uusi aluevaltaus?
Kasvattajana ihmettelen ihmisten asennetta kun etsivät ponivarsoja tulevaisuuden radoille, että he eivät etsi korkeinta mahdollista laatua kun sen ylläpitäminen on aivan saman hintaista kuin sen "tavis" varsan.
Itse en koskaan lähtisi maitovarsaa ostaessa tinkimään laadusta ja hinnasta sillä se, että maksaako laatuvarsa tonnin tai pari enemmän ei loppupeleissä merkitse mitään niihin ylläpitokuluihin mitä varsan kasvattaminen vuosien aikana kustantaa.
Kun sen laatu varsan kouluttaa hyvin ja kilpailee sillä tuloksia voi sen hinta parhaimmillaan liikkua 40 000-100 000€ välillä kun taas siitä tavisvarsasta saa ehkä hyvin koulutettuna aikuisena ja kilpailleena 10 000-15 000€.
Onko siis tonnin tai parin hintaerolla merkitystä on jos haluat saada varsasta myöhemmin kunnon hinnan, sillä on suurikin jopa kymmenien tuhansien hintaero.
Ira starttasi sunnuntaina tällä uudella PSG tason koulutammalla vaativa b luokan ja sai yli 63% tuloksen vaikka radalla oli turha moka joka tuli radalle sisään tulossa jossa hevonen teki sujuvan laukanvaihdon.
Muuten rata meni varsin mukavasti ja tuomarina toiminut Marko kävi tammaa oikein kehumassa:)
Ravilisätystä tuli 8 ja lisätystäkäynnistä 7 ja suluista myöskin tuli 7 jne.
Omasta mielestäni tämä on aivan turha väite josta vähitellen pitäisi päästä eroon.
Omakohtainen kokemus on tältä kaudelta, Iran (25v.) kilpailtua Twisterin (pikkuponi) kanssa avoimissa luokissa helppo A tasolla + FEI:n poniradoilla.
Viimeisin kilpailu oli viikko sitten Lohjalla senioreiden seuramestaruudessa jossa vaihteeksi oli ihan vastustakin osallistujina mm. Maria Wennestrand ja Mia von Shantz hienolla Zalzatimella joka aiemmin kesällä voitti Ypäjällä pidetyn seniori derbyn.
Ira voitti toisen kerran peräkkäin seniorimestaruuden Twisterillä ylivoimaisilla prosenteilla yli 67% Mian ollessa toinen reilulla 63%.
Ira ja Twisteri on kauden aikana voittanut useita avoimialuokkia mm. Ypäjällä senioriderbyn yhteydessä H:A luokan sekä Laakson seurojen välisissä joukkuekisoissa.
Miten tämä on mahdollista?
Se on mahdollista kun poni jolla kilpaillaan on riittävän hyvin koulutettu ja sillä on laadukkaat liikkeet. Kun poni on rakentunut kuin pieni hevonen on tuomareiden helppo myös nähdä liikkeiden laatu ja kokoamisaste.
Saksassahan kilpailee jopa aikuisia ratsastajia poneilla ihan vaativissa luokissa koska heidän poneilla on riittävän laadukas liikemekaniikka jolloin ne on myös helppo kouluttaa pidemmälle mm. laukanvaihdot, piruetit jopa piaffit ja passaget voidaan näille opettaa.
USA:ssa on kuulemma nyt suurta muotia hankkia pienille aikuisille hyvin koulutettuja kouluponeja ratsuiksi, olisikohan tässä uusi aluevaltaus?
Kasvattajana ihmettelen ihmisten asennetta kun etsivät ponivarsoja tulevaisuuden radoille, että he eivät etsi korkeinta mahdollista laatua kun sen ylläpitäminen on aivan saman hintaista kuin sen "tavis" varsan.
Itse en koskaan lähtisi maitovarsaa ostaessa tinkimään laadusta ja hinnasta sillä se, että maksaako laatuvarsa tonnin tai pari enemmän ei loppupeleissä merkitse mitään niihin ylläpitokuluihin mitä varsan kasvattaminen vuosien aikana kustantaa.
Kun sen laatu varsan kouluttaa hyvin ja kilpailee sillä tuloksia voi sen hinta parhaimmillaan liikkua 40 000-100 000€ välillä kun taas siitä tavisvarsasta saa ehkä hyvin koulutettuna aikuisena ja kilpailleena 10 000-15 000€.
Onko siis tonnin tai parin hintaerolla merkitystä on jos haluat saada varsasta myöhemmin kunnon hinnan, sillä on suurikin jopa kymmenien tuhansien hintaero.
Ira starttasi sunnuntaina tällä uudella PSG tason koulutammalla vaativa b luokan ja sai yli 63% tuloksen vaikka radalla oli turha moka joka tuli radalle sisään tulossa jossa hevonen teki sujuvan laukanvaihdon.
Muuten rata meni varsin mukavasti ja tuomarina toiminut Marko kävi tammaa oikein kehumassa:)
Ravilisätystä tuli 8 ja lisätystäkäynnistä 7 ja suluista myöskin tuli 7 jne.
keskiviikko 26. lokakuuta 2011
St.George tason kouluhevonen
Ira on nyt ehtinyt ratsastaa tällä uudella PSG tason kouluhevosella muutaman kerran.
Tamma on todella miellyttävä ja kevyt ratsastettava.
Tammalla on todella hyvä tahti jokaisessa askellajissa ja erittäin hyvät liikkeet, se on todellinen löytö kenelle tahansa joka etsii itselleen laadukasta kilpahevosta vaativiin luokkiin ja kaiken lisäksi varsin kohtuullinen hinnaltaan.
Zikzak sulkuväistöt laukassa menee todella hyvin, siirtymiset on pehmeät ja takaosakäännökset laadukkaat, piruetit menee myös kokonaisina ei ainoastaan puolipiruetteja, vaihdot helpot jne....
Tamma vaikuttaa todella varmalta ratahevoselta jolla on helppo ratsastaa korkeat prosentit.
Kuvia ja video on tulossa tällä viikolla nettiin.
Alla muutama kuva Pin Rock's Hannibalista SM koulukisoista jossa ruuna voitti SM kultaa ja sen alla Pin Rock's Laverne josta odotamme vähintään yhtä hyvää ellei vielä parempaa ponia kouluradoille sillä Laurilla on todella hienot liikkeet.
Huomaatteko poneissa yhdennäköisyyttä?
Hannibalin isä on S.Naturel joka on Laurin emänisä.
Hannibalin kuvat on ottanut Minna Härmälä ja Ritu "rinsessa" Varis on ottanut Laurin kuvan.
Pin Rock's Hannibal
Alimmassa kuvassa Pin Rock's Laverne jonka isä on huippihieno NWR ori Hollannista Morgelands Fabian. Fabianin jälkeläiset on voittaneet Hollannissa ikäluokkakilpailujen finaaleita joten Laurista voidaankin odottaa tulevaisuudessa ihan mitä vain.
Tamma on todella miellyttävä ja kevyt ratsastettava.
Tammalla on todella hyvä tahti jokaisessa askellajissa ja erittäin hyvät liikkeet, se on todellinen löytö kenelle tahansa joka etsii itselleen laadukasta kilpahevosta vaativiin luokkiin ja kaiken lisäksi varsin kohtuullinen hinnaltaan.
Zikzak sulkuväistöt laukassa menee todella hyvin, siirtymiset on pehmeät ja takaosakäännökset laadukkaat, piruetit menee myös kokonaisina ei ainoastaan puolipiruetteja, vaihdot helpot jne....
Tamma vaikuttaa todella varmalta ratahevoselta jolla on helppo ratsastaa korkeat prosentit.
Kuvia ja video on tulossa tällä viikolla nettiin.
Alla muutama kuva Pin Rock's Hannibalista SM koulukisoista jossa ruuna voitti SM kultaa ja sen alla Pin Rock's Laverne josta odotamme vähintään yhtä hyvää ellei vielä parempaa ponia kouluradoille sillä Laurilla on todella hienot liikkeet.
Huomaatteko poneissa yhdennäköisyyttä?
Hannibalin isä on S.Naturel joka on Laurin emänisä.
Hannibalin kuvat on ottanut Minna Härmälä ja Ritu "rinsessa" Varis on ottanut Laurin kuvan.
Pin Rock's Hannibal
Alimmassa kuvassa Pin Rock's Laverne jonka isä on huippihieno NWR ori Hollannista Morgelands Fabian. Fabianin jälkeläiset on voittaneet Hollannissa ikäluokkakilpailujen finaaleita joten Laurista voidaankin odottaa tulevaisuudessa ihan mitä vain.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)